Mikä on kiinteän jätteenpolttolaitoksen pääasiallinen toimintaperiaate?

Kiinteän jätteen polttolaitoksen päätoimintaperiaate

Kiinteän jätteen polttouunit ja Lv Quan Environmental Protection Engineering Technology Co., Ltd. ovat muodostaneet täydellisen teknologiaketjun kiinteän jätteen käsittelyn alalla.
1. Ruokinta ja yhtenäinen tarjonta

Erillinen syöttöjärjestelmä (ruuvikuljetin, tärysyöttölaite tai robottivarsi) varmistaa, että kiinteää jätettä pääsee palamisvyöhykkeelle jatkuvasti ja tasaisesti uunin sisällä.

Syöttöjärjestelmä on varustettu automaattisella punnitus- ja valvontalaitteella, joka säätää syöttönopeutta reaaliajassa estämään kerääntymisen tai riittämättömän syötön, joka voi johtaa epävakaaseen palamiseen.
2. Korkean lämpötilan palaminen ja hapetusreaktio

Uuniin asennetaan poltin (kaasu-, öljysuutin tai plasmasytytys) jätteen sytyttämiseksi korkeissa lämpötiloissa 800–1200 °C.

Kun happea on runsaasti, jätteen orgaaniset komponentit hapettuvat täysin, jolloin vapautuu suuri määrä lämpöenergiaa. Samalla palamattomat komponentit muuttuvat tuhkaksi.
3. Lämpöenergian vapautuminen ja savukaasujen muodostuminen

Palaessa syntyvä korkean lämpötilan savukaasu kuljettaa lämpöä ylöspäin siirtäen lämpöä uunin seinien läpi muodostaen korkean lämpötilan ilmavirran. Savukaasu sisältää CO₂, H2O, NOₓ, SO₂, hiukkasia ja mahdollisesti haitallisia orgaanisia aineita, jotka vaativat myöhempää puhdistusta.
4. Tuhkan erottaminen ja purkaminen

Uunin pohjalle asennetaan tuhkankeräyskaukalo tai automaattinen kuonanpoistolaite. Kiinteä jäännös poistetaan välittömästi painovoiman tai mekaanisen kuljetuksen avulla toissijaisen palamisen ja kuonan muodostumisen estämiseksi uunissa.

Miten kiinteän jätteen polttouunien polttoprosessissa syntyvä lämpöenergia muunnetaan höyryksi tai sähköksi?

1. Lämmönvaihto hukkalämmön talteenottojärjestelmissä

Korkean lämpötilan savukaasut vaihtavat lämpöä suoraan tai epäsuorasti veden/höyryn kanssa lämmönvaihtimen (kattilaputkinippu tai levylämmönvaihdin) kautta.
Lämmönvaihtimen suunnittelussa hyödynnetään tehokkaita lämmönsiirtomateriaaleja ja monikanavaista rakennetta, jotka mahdollistavat savukaasujen kiehumisen 150-200°C lämpötiloissa.
2. Höyryn tuotanto ja kierto

Lämmitetty vesi muunnetaan korkeapaineiseksi höyryksi (tyypillisesti 1,0–2,5 MPa) lämmönvaihtimessa ja menee sitten höyryverkkoon. Höyryä voidaan käyttää kuuman veden tuottamiseen prosessin tarpeisiin tai syöttää höyryturbiiniin mekaanista energian muuntamista varten.
3. Höyryturbiinikäyttöinen sähköntuotanto

Korkeapainehöyry käyttää turbiinin roottoria ja muuttaa mekaanisen energian sähköenergiaksi generaattorin kautta.

Sähköntuotantojärjestelmä on varustettu nopeudensäätimellä ja verkkoon kytketyllä invertterillä vakaan tehon tai itsekäytön varmistamiseksi.
4. Hukkalämmön ja -paineen toissijainen hyödyntäminen

Hukkalämpöä voidaan käyttää myös hukkalämpökattiloissa, absorptiojäähdytys- tai lämmitysjärjestelmissä, mikä parantaa yleistä energiatehokkuutta.

Jätepaineen talteenottolaitteiden (kuten jätepaineen laajenninten) käyttö vähentää entisestään energiahävikkiä ja mahdollistaa lämmön ja sähkön yhteistuotannon.